Oma bullet journalini

 Kirjoittelin aiemmin siitä, mikä on bullet journal ja mihin sitä voi käyttää. Tässä tekstissä kerron vähän omaa tarinaani bujoilun aloittamisesta, esittelen omaa bujoani ja kerron omasta mielestäni parhaat puolet bujoilussa.

 En ole ikinä oppinut kunnolla käyttämään tietokoneen tai kännykän kalenteria, mutta minulla on yläasteelta lähtien ollut aina jonkinlainen fyysinen kalenteri käytössä. Lukion viimeisenä vuonna otin kuitenkin kalenterin lisäksi käyttöön myös erillisen vihon sekalaisten asioiden kirjaamiseen, ja käytin sitä osittain muistikirjana ja osittain kalenterina. Merkitsin esimerkiksi vihkoon, mitä kokeita, projekteja, palautuksia ja tapahtumia on milloinkin tulossa. Lisäksi tein vihkoon tekemislistoja, varsinkin jos oli paljon muistettavaa ja tekemistä. Lukulomalla ennen yo-kirjoituksia ja pääsykokeisiin valmistautuessa koin todella hyödyllisenä, kun sain sitä kautta tehtyä itselleni lukuaikataulua ja viikon tekemislistaa.

Jossain vaiheessa muistivihko kuitenkin jäi ja pidin pelkkää tavallista taskukalenteria, mutta sen lisäksi minulla oli kasapäin irrallisia paperilappusia, joissa oli päivän tekemislistoja ja muita muistettavia asioita. Lopulta päätin, että bujoilu voisi olla minulle sopiva tapa pitää kalenteria ja kirjaa eri asioista, niin pääsen ehkä vähitellen eroon pöydälläni pyörivistä lippulappusista. Tämä oli vuoden 2017 lopulla, ja katsoin että vuodenvaihde on sopiva paikka aloittaa bujon pitäminen ja ehdin jo etukäteen suunnitella bujoni rakennetta (ja parit sivut tuli revittyä poiskin, kun hain alun vuosikatsaukselle sopivaa muotoa).

Aloitin ensimmäisen bujoni vuoden 2018 alussa, ja käytin siihen ihan tavallista ruutuvihkoa. Toki se oli vuoden aikana niin ahkerassa käytössä ja kulki melkein aina mukana, että vuoden lopussa se oli jo aika räjähtäneen näköinen ja takakannen jouduin teippaamaan tyylikkäästi viimeiseen sivuun kiinni. Toiseksi bujoksi ostin vähän tyylikkäämmän pistevihkon, joka oli vähän paksumpi ja kannet tukevammat, ja se on ollut minulla vuoden 2019 ja kestää vuoden 2020 loppuun. Itselleni on ollut jotenkin selkeämpää käyttää yhtenä vuonna yhtä ja samaa bujoa, mutta monet vaihtavat bujoa kesken vuodenkin yhden tultua täyteen. Ensimmäinen bujoni oli 160-sivuinen (eikä tullut ihan täyteen), mutta nykyinen 200-sivuinen riittää näköjään minulla kaksikin vuotta.

Uusi bujo on palvellut hyvin, ja vanhassakin on etukansi vielä joten kuten kiinni!

Bujoni rakenteena on toiminut aika hyvin se, että alussa on sisällysluettelo, sitten yhdellä aukeamalla koko vuoden näkymä, johon olen merkinnyt mm. pyhäpäivät sekä muistettavat menot ja eräpäivät. Seuraavana on tuttujen syntymä- ja nimipäiviä, sekä vuoden tavoitteet. Lisään tavoitteisiin mukaan joitain väritettäviä symboleita tai tyhjiä ruutuja, joita voin täyttää tai värittää sitä mukaa kun etenen tavoitteissani. Sitten alkavat kuukausikatsaukset ja 'daily logit', joihin meneekin omasta bujostani isoin osa.

Bujoni sisällysluetteloa

Kuukauden ensimmäiselle sivulle teen kokonaiskatsauksen kuukauteen, ja siirrän siihen bujon alun vuosinäkymästä muistettavat asiat ja synttäripäivät. Lisäksi listaan kuukaudelle tavoitteet / tekemislistan. Ja tätä voi tietenkin täydentää kuukauden aikana. Jokaiselle päivälle on oma paikkansa ja merkitsen sinne etukäteen, mitä haluan saada päivän aikana tehtyä, ja myös jälkikäteen ikään kuin muistoksi, mitä kaikkea tuli tehtyä. Käytän yleensä joka kuukaudelle kuusi sivua ja viimeiselle sivulle teen pienen koonnin kuukauden kohokohdista tai isoimmista tapahtumista.

Joulukuun aloitussivu (ennen henkilökohtaisten juttujen kirjaamista!)

Monet laittavat listoja/kokoelmia ja päiväkohtaisia logeja bujoonsa sekaisin (ja sisällysluettelon avulla ne löytyvät kyllä näinkin), mutta itse olen kokenut selkeämmäksi pitää kokoelmat erillään. Aloitan niiden tekemisen bujon viimeisiltä sivuilta ja täytän niitä bujon lopusta kohti alkua, tai siis kunnes ne kohtaavat päivälogien kanssa. Toki jos on jokin tiettyyn ajankohtaan liittyvä lista, esim. lukuaikataulu tenttiin tai lista asioista, jotka pitää hoitaa ennen reissua, niin laitan listan viikkonäkymien lomaan. Habit trackereita käytin vanhassa bujossa viikkonäkymien yhteydessä, mutta nykyään taulukoina kuukauden yleisnäkymän ohessa.

Kaksi erilaista tapaa habit trackerien pitämiseen.

Bujoilu on mielestäni hyvä keino arjen hallintaan ja aikatauluttamiseen. Etu perinteiseen kalenteriin on mielestäni mahdollisuus suunnitella arkea laajemminkin kuin viikon jaksoissa sekä erilaisten listojen tekeminen. Lisäksi habit trackerit ja tavoitetaulukot ovat oman kokemuksen mukaan hyviä työkaluja tapojen muokkaamiseen sekä tavoitteiden seurantaan. On suorastaan hämmentävää, miten hyvin yksinkertainen ruudun värittäminen auttaa muuttamaan tapoja. Ja kun saa ruksittua asioita tekemislistalta, niin siitä tulee vaan tosi hyvä ja aikaansaava fiilis. Bujo toimii paitsi muistuttajana tulevista tapahtumista, sen avulla voi myös muistaa menneitä tapahtumia. ("Koskas mä oon viimeksi imuroinut?" "Mikäs se yksi hyvä ravintola olikaan, missä me käytiin sillon alkuvuodesta?") Bujoilu voi myös vaikuttaa mielialaan positiivisesti, kun sinne kerää kivoja muistoja tai esim. listaa asioita, joista on kiitollinen! :)

Bullet journalin käyttö eli bujoilu

 Ennen kuin perehdyn blogissani kunnolla tavoitteiden seuraamiseen ja visualisointiin, niin minun täytynee esitellä yksi tärkeä väline, jota itse käytän näissä apuna. Se on siis bullet journal eli tuttavallisemmin bujo.

 Siis mikä?? Itse törmäsin bullet journalin ideaan varmaan ekaa kertaa HS Nytin artikkelin myötä ja aloitin bujon pitämisen vuonna 2018. Enkä usko että luovun harrastuksesta vielä pitkään aikaan. Bullet journalissa yhdistyvät kalenteri, muistikirja ja päiväkirja. Bujoon on tarkoitus kirjata lyhyitä ja napakoita merkintöjä esimerkiksi muistettavista asioista ja päivän tehtävistä (bullet = luettelomerkki). Sieltä tehtävät voi merkitä suoritetuksi tai siirrettäväksi myöhempään, niin pysyy paremmin kartalla siitä, mitä pitää muistaa milloinkin hoitaa. Lisäksi päivän kohdalle voi merkitä erilaisia muistiinpanoja ja huomioita päivän tehtävistä. (Esim. itse merkitsen etukäteen, minä päivänä aion mennä lenkille, ja jälkikäteen merkitsen kuinka pitkän lenkin tein.)

Kuvitteellinen esimerkki (minua ahkeramman
henkilön) päiväkohtaisista merkinnöistä

 Entä miten bullet journal oikeastaan eroaa kalenterista? Bujossa on ideana, että siitä voi tehdä juuri itsensä näköisen ja omia tarpeitaan vastaavan. Bujossa on tarkoituksena olla päiväkohtaisten merkintöjen lisäksi omalle sivulleen 'future log', johon voi merkitä muistettavia asioita kuukausia eteenpäin. Lisäksi bujoon voi ympätä mukaan erilaisia listoja (esim. mitä pitää ottaa mukaan viikonloppureissulle, ideoita joululahjoiksi, lukemislistalla olevat kirjat...). Bullet journal kannattaa myös ehdottomasti sivunumeroida ja tehdä alkuun sisällysluettelo, jotta tietyt sivut ja listat on helpompi löytää. Kalenteria voi toki käyttää myös bujon tavoin, mutta kalentereissa on yleensä aika vähän tyhjiä sivuja omille muistiinpanoille ja listoille, ja kalenterin vuosikatsaukset ovat yleensä tosi ahtaita. On toki olemassa myös bullet journalin ja kalenterin välimaastossa olevia "valmiita bujoja". Ne sopivatkin sellaisille, jotka kokevat täysin tyhjästä muistikirjasta aloittamisen vaikeana. Mutta koska bujoa voi käyttää niin monilla eri tavoilla, yhden kirjantekijän suunnittelema asetelma ei tietenkään sovi kaikille.

 Alkuperäinen idea on, että tarvitset bullet journalin aloittamista varten vain vihkon ja kynän. Toki sitten on niitä, joiden bujot pursuavat värikkäitä otsikkoja, tarroja, piirroksia, glitteriä, washiteippiä ja ties mitä askarteluja. Jos lähtee youtubesta etsimään ideoita bullet journalin täyttämiseen, varmasti löytyy kasapäin ideoita ja inspiraatiota, mutta monille voi syntyä paineita siitä, että oman bujon pitäisi näyttää yhtä kauniilta kuin videoissa suurella vaivalla tehdyt malliesimerkit. Mutta ei tarvitse! Oma bujoni on jotain näiden kahden ääripään väliltä: iso osa bujosta on yhdellä ja samalla kuulakärkikynällä tehtyjä merkintöjä, mutta tykkään kyllä koristella otsikoita, välillä käytän tarroja elävöittämään sivuja ja on sitä tullut myös muutamat brush penit ja geelikynät ostettua bujoilun aloitettuani...

 Olen itse kokenut bullet journalin todella hyödylliseksi välineeksi tavoitteiden asettamisessa ja seuraamisessa sekä yleisessä motivoinnissa! Bujoon kannattaa lisätä erilaisia kokoelmia (collections) haluamistaan aiheista, ja bujoilun pystyy yhdistämään käytännössä mihin tahansa omaan harrastukseen, intohimoon tai tavoitteeseen. Arvatkaapa, mistä löytyvät omat tavoitteeni tälle ja parille viime vuodelle? Samoin kuin listat katsomistani elokuvista, lukemistani kirjoista, opintojen kurssivaatimuksista ja aikatauluista, tuloista ja menoista kuukausittain eriteltynä, sekä graafeja esimerkiksi kilometreistä jotka olen uinut, pyöräillyt tai juossut vuoden aikana. Mitä ikinä haluatkin listata, seurata tai ikuistaa, sille voi tehdä oman sivun. Esimerkiksi tenttiin lukemiseen voi saada lisämotivaatiota siten, että saa aina yhden kappaleen luettuaan värittää pylväästä, paljonko koealueesta on luettu!

 Toinen asia, mikä toimii bullet journalissa yleensä hyvin, on 'habit tracker' eli tapojen seurantataulukko. Tuo kannattaa yleensä laittaa johonkin viikkonäkymän tai kuukausinäkymän tuntumaan, ja päivittäin merkitä esim. vetämällä rastin tai värittämällä ruudun/symbolin, onko joku asia toteutunut päivän aikana vai ei. Tässä on taivas ja mielikuvitus rajana. Voit seurata bujoilun avulla mm. karkittomia päiviä, päivittäistä ulkoilua, 'no spend' -päiviä, opiskelupäiviä, hammaslangan käyttöä tai erilaisia liikuntahaasteita (syväkyykky, lankku, punnerrukset). Lisäksi värikoodeilla voi seurata esimerkiksi omaa mielialaa, ja numeroin voi merkitä esimerkiksi, montako tuntia nukkui yön aikana.

 Esittelen joku toinen kerta oman bujoni rakennetta, mutta tämä nyt lähinnä yleisenä johdatuksena bujoiluun. Mahdollisuudet ovat siis rajattomat ja bujossa ideana on, että käytät sitä juuri siihen tarkoitukseen kuin itse koet hyödyllisimmäksi. Tavoitteiden seuraamisen lisäksi bujoilulla on tietenkin valtavasti potentiaalia myös arjen hallinnassa, aikatauluttamisessa ja priorisoinnissa! Kannustan siis kaikkia kokeilemaan bujoilua tai vaikka pelkkää habit trackeria osana tavallista kalenteria. Ja tosiaan, sinun ei tarvitse olla maailman taitavin piirtäjä etkä todellakaan tarvitse washiteippikokoelmaa aloittaaksesi bujoilua. Tärkeintä on, että bujo/kalenteri/muistikirja palvelee sinun tarkoituksiasi ja auttaa sinua pääsemään omiin tavoitteisiisi.

Kuinka asettaa hyviä tavoitteita?

 Käsittelin edellisessä postauksessa sitä, miksi uuden vuoden lupaukset niin usein epäonnistuvat. Tämän kautta päästiinkin jo vähän siihen, millaisilla tavoitteilla onnistuminen on todennäköisempää. Tässä postauksessa käyn näitä askelia vähän yksityiskohtaisemmin läpi esimerkkien kautta!

 Älä muuta liikaa kerralla

Kun innostus jonkun elämänmuutoksen tekemiseen tulee, haluaisi varmaan muuttaa kertaheitolla kaiken, jotta saisi nopeita tuloksia. Jos kuitenkin haluat muutoksista pysyviä, kannattaa keskittyä yhteen asiaan kerralla. Toki joissain tilanteissa voi olla tarpeen tehdä isojakin muutoksia yhdellä kertaa, jotta vanhasta ja haitallisesta elämäntyylistä pääsee oikeasti eroon. Mutta useimmissa tilanteissa kannattaa aloittaa yhdestä asiasta, minkä haluaa muuttaa, ja asettaa tavoite sen ympärille. Tavoite voi olla vaikka velkojen maksaminen, napostelun lopettaminen tai liikuntaharrastuksen aloittaminen.

 Tee konkreettisia tavoitteita 

Huonosti määriteltyjä tavoitteita ("syön terveellisemmin", "liikun enemmän") on vaikea toteuttaa, seurata ja varsinkaan saavuttaa. Siksi tavoitteiden pitäisi olla konkreettisia ja pitää määritellä, mitä tarkoittaa terveellisemmin syömisellä tai enemmän liikkumisella. Jos tavoitteet saa vielä muutettua numeeriseen muotoon, ja liittää ne tiettyyn ajanjaksoon, niiden toteutumista on helpompi seurata. Liikkumiseen liittyvä tavoite voisi olla "lenkkeilen kuukauden aikana väh. x kilometriä", "käyn salilla x kertaa kuukaudessa", "liikun joka viikko vähintään x tuntia". Syömiseen liittyvät tavoitteet voivat olla hyvin yksilöllisiä sen suhteen, mitä tarkalleen ottaen haluaa muuttaa, mutta esimerkiksi: "syön kokonaan kasvisruokaa x päivänä viikossa", "syön hedelmiä tai vihanneksia joka aterialla", "syön karkkia vain yhtenä päivänä viikossa".

 Valitse tavoitteet, joihin pystyt aidosti vaikuttamaan

Tavoitteet on hyvä pitää pääsääntöisesti sellaisina, että ne ovat oman vaikutuspiirisi ulottuvilla. Muistan nuorena aikuisena miettineeni parinakin uuden vuoden aattona itsekseni, että "tämän vuoden aikana mä löydän mun unelmien miehen!" Ja kun tilanne ei ollut vuoden aikana muuttunut mihinkään, toistin saman "lupauksen" seuraavassa vuodenvaihteessa entistäkin päättäväisemmin. Luja tahto ja päättäväisyys ei kaikissa asioissa valitettavasti riitä, vaan joskus tarvitaan myös onnea ja muiden ihmisten myötävaikutusta. Myöhemmin otinkin tavoitteeksi esimerkiksi, että käyn treffeillä ainakin kerran kuussa. Tuohon olikin paljon helpompi itse vaikuttaa, ja tietenkin treffeillä käyminen nostaa seurustelukumppanin löytämisen todennäköisyyttä! Samalla idealla esimerkiksi "tänä vuonna saan julkaistua ensimmäisen kirjani" voi olla vaikea toteuttaa, mutta "lähetän kirjani ainakin x eri kustantajalle" on hedelmällisempi tavoite (ja parhaassa tapauksessa lopputulos on sama!).

 Aseta rima ensin matalalle

Monissa inspiroivissa lausahduksissa käsketään tähtäämään korkealle ja unelmoimaan suuria. "Aim for the stars and maybe you'll reach the sky!" Kaunis ajatus sinällään, mutta isoissa elämänmuutoksissa tällainen ajattelu voi olla haitallistakin. Muutos ei ole aina helppoa, ja jos odottaa saavuttavansa hetkessä haluamansa tulokset (esim. painonpudotuksessa), voi pettyä raskaasti. Siksi kannattaa asettaa rima ensin melko matalalle. On parempi unelmoida pieniä ja onnistua, kuin unelmoida suuria ja epäonnistua. Onnistumisen kokemuksilla on nimittäin valtava merkitys motivaation luomisessa ja ylläpitämisessä! Ja vaikka tavoite osoittautuisikin "liian helpoksi", aina voi haastaa itsensä ylittämään riman vielä korkeammalta kuin ajatteli. Itse ainakin saan valtavasti jotain lapsellista mielihyvää siitä, jos onnistuin päihittämään heittämällä itselle asettamani tavoitteet! :D

 Ole armollinen itsellesi

Kuten edellisessäkin kohdassa, tässä ideana on muistaa, ettei kaikki välttämättä suju kuin tanssi, ja välillä saattaa tulla niitä pieniä epäonnistumisia ja repsahduksia. Epäonnistumisiin varautuminen voi kuulostaa vähän lannistavalta, mutta tarkoituksena on estää se, että tavoitteen kanssa luovutettaisiin heti ensimmäisen takaiskun jälkeen. Mitä jos et flunssan takia pääsekään jonain viikkona lainkaan lenkille? Mitä jos sorrut polttamaan yhden tupakan lupaavasti alkaneen tupakkalakon jälkeen? On siis hyvä miettiä etukäteen, miten jatkat eteenpäin, jos tavoitteesi ei joka päivä tai joka viikko toteudukaan. Ja tärkeää on nimenomaan jatkaa eteenpäin, eikä luovuttaa kokonaan yhden huonon päivän takia. Takaiskun voi yrittää kompensoida vaikka seuraavalla viikolla, tai ihan vaan ammentaa takaiskusta päättäväisyyttä siihen, ettei uutta repsahdusta tulisi. Joissain tavoitteissa voi myös toimia, että seuraa asiaa mieluummin kuukausi-, vuosineljännes- tai vuositasolla kuin päivä- tai viikkotasolla, niin jää vähän pelivaraa esimerkiksi sairastumisille, kiireisille ajanjaksoille ja muille elämän järjestämille yllätyksille.

 Kirjaa tavoite ylös

Kirjoittamalla tavoitteen ylös teet siitä virallisemman ja vaikeamman unohtaa. Tavoitteen voi kirjata mihin tahansa muistikirjaan, kalenteriin, kännykkäsovellukseen tai ihan vaan paperilapulle. Varmista kuitenkin, että se pysyy tallessa ja on mielellään paikassa, josta näet sen säännöllisesti. Tavoitteen kirjaamisen lisäksi kannattaa seurata myös tavoitteen edistymistä, jotta motivoit itseäsi jatkamaan ja näet, oletko pysynyt tavoitteessasi tai aikataulussasi. Tässäkin auttaa, jos tavoite on konkreettisesti määritelty ja muutettavissa numeeriseen muotoon.

 Jaa tavoite läheistesi kanssa

Tavoitteessa onnistumisen todennäköisyyttä lisää myös, jos jaat tavoitteesi muiden kanssa. Tällöin tavoitteesta on vaikeampi lipsua sosiaalisen paineenkin takia. Ja joo, tämä voi tuntua pelottavalta. Itsellä ei tulisi mieleenkään julkistaa vuoden tavoitteitani facebookissa kaikille puolitutuille. Kuitenkin kertomalla omasta tavoitteestaan vaikka kumppanille, perheelle tai hyvälle kaverille, voi näiltä saada tukea, kannustusta ja muistutuksia tavoitteessa pysymiseen. Plus jos joku läheinen haluaa lähteä mukaan tavoitteeseen, niin tästä voi saada lisämotivaatiota ja pieni kilpailuhenkisyyskin voi toimia motivaattorina. Muista kuitenkin keskittyä kilpailemaan ensisijaisesti itsesi kanssa, koska toisten onnistumisten ei pitäisi olla sinulta pois!

Kirjoittelen myöhemmin lisää tuosta tavoitteiden seuraamisesta ja muuttamisesta visuaaliseen muotoon! Mutta toivottavasti tästä tekstistä sai jo joitain vinkkejä entistä parempien tavoitteiden asettamiseen! :)

Huonoja uuden vuoden lupauksia

 Onko kellään muulla sellainen olo, että tämä hullu vuosi 2020 saisi jo vähitellen loppua...?! Noh, vielä on tätäkin vuotta vajaa kaksi kuukautta jäljellä, mutta samalla vuodenvaihde jo häämöttää. Kun vuosi vaihtuu, monilla on tapana muistella päättynyttä vuotta ja suunnata katsetta vähitellen tulevaan. Yhtenä isona perinteenä onkin uuden vuoden lupausten tekeminen. Vuodenvaihde onkin ihan hyvä tilaisuus kääntää uusi lehti elämässään ja hakea elämälleen uutta suuntaa (vaikka vielä parempi ajankohta on heti tänään!). Mutta katsotaanpa vähän listaa yleisimmistä uuden vuoden lupauksista. Lähteenä käytin yhdysvaltalaista kyselytutkimusta viime vuodelta, mutta paljon samoja lupauksia pyöri myös suomalaisten uuden vuoden lupauksissa vuonna 2015.

Yleisimmät uuden vuoden lupaukset:
- liikkua enemmän (50 %)
- säästää rahaa (49 %)
- syödä terveellisemmin (43 %)
- pudottaa painoa (37 %)
- stressata vähemmän (34 %)
- nukkua enemmän (30 %)
- noudattaa budjettia (30 %)
(Lähde: YouGov)

Samat aiheet näyttävät pyörivän uuden vuoden lupauksissa vuosi toisensa jälkeen: terveellisemmät elämäntavat ja raha-asioiden parempi hallinta. Tuossa kyselyssä jopa 77 % vastaajista oli erittäin tai melko luottavaisia siihen, että he pitäisivät uuden vuoden lupauksistaan kiinni. Tämä siitä huolimatta, että vain 7 % sanoi pitäneensä kaikki edellisen uuden vuoden lupauksensa! Siis tavallaan tämä optimismi on vallan mahtavaa ja ihailtavaa. Mutta miksi uuden vuoden lupauksia on niin vaikea pitää?

Ensinnäkin, monet saattavat tehdä lupauksensa hetken mielijohteesta, ehkä juuri vuoden vaihtuessa pienessä hiprakassa (tai kaatokännissä). Jos lupausta ei kirjaa mihinkään ylös, tai sen toteuttamiseksi ei tee minkäänlaista suunnitelmaa, ei ole ihmekään, jos asia ei muutu mihinkään. Toisekseen yllä lueteltuja lupauksia yhdistää epämääräisyys. Mitä on "enemmän"? Mitä on "vähemmän"? Mitä tarkoittaa "terveellisemmin"? Jos lupaukset ovat näin epämääräisiä, niiden tavoittelu on hyvin vaikeaa, eikä voi kunnolla tietää, milloin lupauksen pitäminen on onnistunut. Lupaus on myös sanana aika ehdoton ja uhkaava, jolloin voi kokea epäonnistuneensa heti ensimmäisen takaiskun myötä, kun taas tavoite on sanana paljon armollisempi.

 Uuden vuoden lupauksissa yritetään myös usein muuttaa liikaa yhdellä kertaa. Ylläolevasta listastakin huomaa, että iso osa kyselyyn vastanneista on ilmoittanut tekevänsä useamman lupauksen, koska jo kolmen yleisimmän vastauksen yhteenlaskettu osuus on reilusti yli 100 prosenttia. Jos yritetään laittaa koko elämä kerralla uusiksi ruokavaliota, liikuntaharrastuksia ja rahankäyttöä myöten, niin ei ole ihme, että innostus kestää korkeintaan tammikuun ajan. Sen jälkeen kuntosalijäsenyys vähitellen unohtuu, jääkaappiin alkaa ilmestyä tuoreiden vihannesten sijaan taas makkaraa, ja rahankäyttökin alkaa lipsua, kun ei se budjetissa pysyminen ollutkaan niin helppoa ja tuli pari yllättävää menoerää. Ja kun yhdestä lupauksesta alkaa lipsua, on vaarana luovuttaa muidenkin lupausten suhteen. Sitten voikin jo helmikuussa päättää, että "ensi vuonna sitten uusi yritys...!"

Teen vielä erillisen postauksen tavoitteiden asettamisesta, mutta noin lyhykäisesti:

1. Aseta lupausten sijaan tavoitteita.
2. Älä yritä muuttaa liikaa kerralla.
3. Määrittele tavoitteet konkreettisesti.
4. Kirjoita tavoitteet ylös.
5. Tee suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi.