keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Kiitollisuuden harjoittelu

 Viime kerralla kirjoittelin Yalen hyvinvointikurssista, johon olen itsekin kesän ja syksyn aikana tutustunut. Toivon muistavani monet kurssin opit ja harjoitukset pitkään, ja yksi niistä on ehdottomasti kiitollisuuden harjoittaminen. Kiitollisuuden harjoittaminen lisää tutkitusti tyytyväisyyttä elämään, joten se on ehdottomasti harjoittelun arvoinen taito. Sitä voi harjoittaa vaikka joka ilta ennen nukkumaanmenoa kysymällä itseltään: Mistä olen tänään kiitollinen? Tämä kysymys voi auttaa kiinnittämään huomion kaikkiin niihin asioihin, jotka ovat omassa elämässä hyvin, mutta joihin on jo niin tottunut, ettei niitä pidä enää merkityksellisinä. Näiden asioiden ajattelu on hyvä tapa, ja vielä paremman hyödyn saa, jos kirjoittaa asiat ylös, jotta niihin voi palata vielä myöhemminkin.

Otin itse elokuussa haasteeksi, että kirjaan joka päivä ylös kolme asiaa, joista olen kiitollinen. Huonoina päivinä tämä tuntui välillä vaikealta, mutta kyllä niitä kiitollisuuden aiheita kuitenkin löytyi, jokaiselta päivältä, vaikka seassa olisikin ollut pettymyksiä ja epäonnistumisia. Yritin ehkä liiankin kovasti, että joka päivälle olisi tullut uudet juttunsa, mutta toisaalta miksei samasta asiasta saisi olla kiitollinen vaikkahan joka ikisenä päivänä?? Osa kiitollisuuden aiheista voi olla laajoja ja tärkeitä asioita: terveys, läheiset ihmiset, turvallisuus, vapaus, itsensä toteuttaminen. Ja osa voi olla lyhyitä ohimeneviä hetkiä, jotka kuitenkin muistaa ilolla ja lämmöllä: kaunis maisema, auringonpaiste, hyvä lounas, asiakaspalvelijan hymy, se että löysi aamukiireessä heti matchaavan sukkaparin...!

Kiitollisuuden harjoittaminen ja positiivinen psykologia ylipäätään voivat välillä tuntua tekopirteältä lässytykseltä. Pyörittelen itsekin välillä silmiäni niille kaikkein kliseisimmille elämänohjeille ja mietelauseille. Kuitenkin yksi vastaan tullut kuva iski niin hyvin, että päädyin tallentamaan sen koneelleni ja palaan siihen yhä vuosia myöhemminkin. En tiedä kuka listan on alunperin tehnyt, mutta otsakkeen "Grateful for..." alla on lueteltu mm. asunnon siivoaminen, pyykkien peseminen, ruokakaupassa käyminen ja ympärillä oleva hälinä. Kuulostaa aluksi järjettömältä, mutta listassa on myös lyhyet kommentit siitä, mitä nämä kaikki asiat merkitsevät: on koti missä asua, vaatteita joita käyttää, rahaa jolla ostaa ruokaa ja ihmisiä ympärillä. Ja yhtäkkiä nämä yleensä ikäviksi koetut asiat voikin ajatella aikamoisina etuoikeuksina.

Keskittyminen kiitollisuuteen vähentää myös väkisinkin vertailua ja sen kielteisiä vaikutuksia mielialaan ja itsetuntoon: "Gratitude is the killer of envy." Kun keskittyy omaan elämään ja siinä oleviin hyviin asioihin, on vaikeampi samanaikaisesti tuntea kateutta ja miettiä, kuinka muilla näyttää olevan asiat vielä paremmin. Toisten elämästä näkee (varsinkin somen välityksellä) vain siloitellun pinnan, kun taas omasta elämästä on mahdollista nähdä kaikki eri puolet ja vivahteet, ja löytää sieltä pinnan alta varmasti jotain, mistä voi olla kiitollinen ja tyytyväinen.

Kurssilla esiteltiin myös yksi harjoitus, jota en ole itse tehnyt vielä ihan tällaisenaan, mutta uskon kyllä että tämä voisi olla todella mieleenpainuva kokemus: kiitollisuuden osoittaminen toiselle kirjeen avulla. Ideana on kirjoittaa jollekin ystävälle tai tutulle kirje, jossa kerrot mitä ystävyytenne sinulle merkitsee ja mistä kaikesta olet hänelle kiitollinen. Kaikkein parasta olisi, jos pystyy toimittamaan ja lukemaan kirjeen ystävälle henkilökohtaisesti. Paitsi että kirje on todennäköisesti valtava piristys ystävällesi, myös kirjeen kirjoittajalle voi hyvin todennäköisenä sivutuotteena tulla itselleenkin parempi mieli ja ystävyys todennäköisesti syvenee tällaisen kirjeen seurauksena. Toki tämä voi tuntua hyvin oudolta ja tavallisesta vuorovaikutuksesta poikkeavalta, mutta uskon kyllä että rohkeus palkitaan!

Tänään olen kiitollinen siitä, että saan viettää tämän kauniin syysviikon vanhempien mökillä, että saimme pihan haravoitua lehdistä, ja että isä teki minulle illalla kasvisburgerin! ♡

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti