Uusien tapojen omaksuminen

 Lähes kaikki muutokset liittyvät pohjimmiltaan tapojen muokkaamiseen: yritetään päästä huonosta tavasta eroon, korvataan huono tapa paremmalla tai omaksutaan kokonaan uusi tapa. Kaikilla on varmaan elämässään jonkinlaisia rutiineja tai toistuvia tapoja, ja näiden rikkominen vaatii välillä ihan tietoista ponnistelua, samoin kuin uuden tavan lisääminen vanhojen rutiinien joukkoon. Netissä törmää välillä faktana esitettynä, että uuden tavan omaksumiseen menee noin 21 päivää. Todellisuudessa lukema on ilmeisesti lähempänä 66 päivää mutta tässäkin on todella paljon vaihtelua yksilöiden välillä.

Itse olen onnistunut luomaan viime ja tänä vuonna itselleni parikin uutta päivittäistä tapaa. Olen opiskellut pariakin eri kieltä kännykkäsovellus Duolingon kautta päivittäin jo yli vuoden ajan, ja joogaa olen harrastanut päivittäin lähes kolmen kuukauden ajan. Rupesinkin pohtimaan, miten olen onnistunut näiden tapojen omaksumisessa (mutta en joidenkin muiden tapojen, joista olen aiemmin yrittänyt saada automaattisia rutiineja...). Kirjaan siis tänne muutamia huomioitani ja ajatuksiani siitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, tuleeko uudesta tavasta pysyvä.

Joillekin tapojen omaksuminen on helpompaa

Myönnettäköön heti alkuun, että meillä on kaikilla vähän yksilölliset lähtökohdat tapojen omaksumiseen. Itselläni varmaankin sinnikkyys, tunnollisuus ja ehkä myös pieni neuroottisuus auttavat pitämään kiinni uusista tavoista. :D Toisaalta esimerkiksi hajamielisyys voi vaikeuttaa sitä, että muistaa tehdä jonkun uuden jutun joka päivä. Eroja on myös elämäntilanteissa. Kotona viihtyvän yksineläjän on varmaan helpompi luoda rutiineja kuin paljon reissaavan, jatkuvasti töitä painavan tai ison lapsiperheen vanhemman. Itse olen viimeiset neljä kuukautta herännyt joka aamu samasta paikasta, viettänyt kotona noin 98 % ajasta ja ehtinyt siten helposti joogata aamulla ennen kuin alan opiskelemaan. Mutta jos päivärutiinit, elinympäristö ja ympärillä olevat ihmiset vaihtuvat, niin saakin taas ponnistella ihan uudella tavalla, että uusi tapa pysyy osana päivärutiinia.

Myös tavoissa on eroja

Erilaiset tavat eivät myöskään ole yleensä kovin vertailukelpoisia. Vai kumpikohan tapa olisi helpompaa omaksua: vesilasillisen juominen joka aamu vai lenkillä käyminen joka aamu? Lenkillä käyminen vaatii suuremman aikapanostuksen, enemmän fyysistä ponnistelua ja lisäksi se on alttiimpi ulkopuolisille tilannetekijöille (esim. huono sää tai sairastumiset). Siksi kannattaa realistisesti miettiä, kuinka paljon itsellä on aikaa ja energiaa käyttää jollekin asialle joka päivä.

Tavan aika- tai paikkasidonnaisuus auttaa

Itseäni ainakin auttaa selvästi, jos tapa on sidottu tiettyyn vuorokauden aikaan, paikkaan tai asiaan, jonka teen joka tapauksessa osana päivittäisiä rutiinejani. Esimerkiksi lääkkeet on helppo muistaa, kun otan ne aamupalan mehulasillisen yhteydessä. (Tässäkin pitää välillä tsempata, kun syökin aamupalan eri paikassa kun on tottunut!) Joogaan yleensä aika pian aamiaisen jälkeen tai jos käyn lenkillä, niin lenkin jälkeen loppuvenyttelynä. Mutta sen olen huomannut, että jonkin asian lykkääminen iltaan asti ei omalla kohdallani toimi kovin hyvin, koska olen välillä aika toivoton iltatorkku. Esimerkiksi parissa lihaskuntohaasteessa osa päivistä on jäänyt väliin, kun olen mennyt "hetkeksi" sängylle makaamaan ennen kuin ryhdyn treeniin...

Digitaaliset laitteet apuun

Kännykkäsovelluksista osataan tehdä välillä pirullisen koukuttavia, mutta niitä voi silti käyttää avuksi hyödyllisten tapojen omaksumiseen. Kun useimmat kuitenkin näpräävät puhelinta joka välissä, niin siihen voi asettaa päivittäisen muistutuksen, joka auttaa pitämään uutta tapaa yllä. Esimerkiksi Duolingoon pystyy laittamaan muistuksen haluaamaansa kellonaikaan, jos ei ole siihen mennessä pelannut. Yleensä pelaan Duolingoa jo aamulla, mutta viimeistään illalla muistuksen myötä tajuan, etten olekaan tänään vielä suorittanut yhtään "oppituntia". Puhelimen lisäksi esim. aktiivisuusrannekkeet tai muut laitteet voivat myös toimia muistuttajina.

Tavan seuraaminen ja sen visualisointi

Tietenkään en voi puhua tapojen muokkaamisesta ja omaksumisesta ilman että mainitsen bujoilua. :D Mutta 'habit trackerit' vaan toimivat! Tavan seuraaminen visuaalisesti jossain muodossa, oli sitten bujossa tai kalenterissa tai kännykkäsovelluksessa, toimii paitsi muistuttajana niin myös motivaationa tavan jatkamiseen. Ainakin itsellä on jokin outo vietti ruutujen värittämiseen tai rastin vetämiseen ruutuun, niin se toimii jo itsessään palkintona jonkin asian tekemiselle!

Palkitsevuuden löytäminen

Tavan palkitsevuuden kokemiseen tarvitaan useimmilla kuitenkin jotain muutakin kuin ruutujen värittämistä. Jotta tavasta tulee oikeasti osa päivärutiineja ja jopa automaatio, niin sen tekemisen pitää olla jollain tavalla mielekästä ja motivoivaa. Kannattaa siis miettiä, miksi tapa on itselle tärkeä ja mikä motivoi sen tekemiseen. Jos esimerkiksi aloittaa tekemään päivittäin vatsalihasliikkeitä pelkästään sen vuoksi, että haluaa pyykkilautavatsan, niin motivaatio voi sammua aika nopeasti, jos tuloksia ei synny. Ellei rasvaprosentti satu olemaan valmiiksi hyvin matala, niin valitettavasti pelkkä vatsalihasliikkeiden tekeminen ei yleensä riitä. Vatsalihasliikkeiden tekeminen on tietenkin hyvä juttu, jos haluaa kehittää lihaskuntoa tai keskivartalon voimaa erilaisia liikkeitä varten (esim. itsellä on haaveena oppia vielä joskus käsilläseisonta!). Motivaation kannalta kannattaa siis muistaa, että voit silti tulla vahvemmaksi sekä pitää huolta kehostasi ja terveydestäsi, vaikket sitä pyykkilautavatsaa saisikaan. Itse aloitin joogan lähinnä, koska halusin tulla taipuisammaksi, ja joissain liikkeissä olen kyllä huomannutkin edistystä. Kuitenkin suurempi palkitsevuus taitaa tulla siitä, kun joogatunnin jälkeen olo on yleensä hyvä ja rentoutunut!

Pari kertaa viikossakin voi riittää

Vaikka olen tässä postauksessa puhunut päivittäisten tapojen omaksumisesta, niin monen asian kohdalla ei ole ehkä realistista odottaa, että sitä jaksaisi tehdä joka päivä ainakaan kovin pitkiä aikoja. Esimerkkinä vaikka lenkillä käyminen joka päivä. Itselläni sattui päivittäinen jooga istumaan hyvin tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni ja löysin hyvän kokoelman videoita joogan harjoittamiseen kotioloissa vaihtelevien ohjelmien avulla. Kuitenkin useimmissa tapauksissa kannattaa aloittaa vähän maltillisemmilla tavoitteilla ja liikuntaharrastusten osalta pari kertaa viikossa on jo hyvä tavoite. Esimerkiksi lihasten kehittymisen kannalta on yleensä hyväkin, että välissä on myös lepopäiviä. En itsekään usko, että tulen joogaamaan joka ikinen päivä koko loppuelämäni ajan, koska elämäntilanteet ja tavoitteet muuttuvat. Mutta en myöskään aio lopettaa tätä tapaa kuin seinään, jos jossain vaiheessa toteankin, etten jaksa tai ehdi tehdä tätä enää joka päivä - pari kertaa viikossa on paljon tyhjää parempi!

Sijoitusten ajallinen hajauttaminen

 Olen aiemmin kertonut blogissa omasta alkutaipaleestani sijoittamisen parissa. Sain muista talousblogeista jonkin verran vinkkejä ja neuvoja, mutta jotain olen oppinut myös vähän kantapään kauttakin. Jotta joku muu voisi oppia virheistäni, kirjoittelen nyt hajauttamisen merkityksestä sijoittamisessa. Hajauttamisen tarkoituksena on vähentää sijoittamiseen liittyviä riskejä ja hajauttaa omaisuutta eri tuottokohteisiin. Sen sijaan, että laittaa koko omaisuuden kerralla yhteen osakkeeseen ja rukoilee, ettei osakkeen arvo romahda, varmempi tapa on hajauttaa sijoituksensa niin ajallisesti kuin kohteidenkin mukaan.

 Passiiviset indeksirahastot ovat etenkin aloittelevalle sijoittajalle hyviä, koska niissä sijoitukset ovat jo valmiiksi hajautettuna. Esimerkiksi Nordnetin Indeksirahasto Suomi, jota omassa salkussani on isoin siivu, hajauttaa rahat Helsingin pörssin 25 markkina-arvoiltaan suurimpaan osakkeeseen. Maantieteellinen hajauttaminen kannattaa huomioida myös, eli mahdollisuuksien mukaan sijoittaa eri maiden (ja eri maanosien) rahastoihin. Tällöin yhden maan talouskriisi ei kaada omaa sijoitussalkkua kokonaan. Hajauttamista on toki myös se, että kaikki omaisuus ei ole kiinni osakesijoituksissa, vaan esimerkiksi ASP-tilillä tai kiinteäkorkoisella säästötilillä tai vaikkahan käteisenä patjan alla. Mutta patjankaan alla ei kannata koko omaisuutta pitää, esimerkiksi ryöstön tai tulipalon varalta...

Sijoitusten hajauttaminen kohteen mukaan on yleensä helppo ymmärtää, mutta ajallisen hajautuksen merkitys valkeni itselleni kunnolla vasta sössittyäni hieman tämän kanssa... Ja siis, jos osakkeiden ja rahastojen arvo olisi koko ajan tasaisessa nousussa, olisi kannattavaa laittaa heti sijoituksiin niin paljon rahaa kuin vaan pystyy sijoittamaan. Mutta kun yleensä näin ei ole, vaan osakkeiden arvo vaihtelee päivittäin. Markkinoita on äärimmäisen vaikea ennustaa ja ajoittaa, niin sijoitusten arvo voi pienellä aikavälillä yhtä hyvin nousta kuin laskeakin. Siispä samaa osaketta tai rahastoa voi seuraavalla viikolla saada jo huomattavasti edullisemmin. Täten isojen könttäsummien sijoittamista kerralla tulisi välttää. Mutta itsehän tein alussa juuri tätä, ja toisella kertaa tajusin vihdoin, miksi ajallisen hajauttamisen tärkeyttä painotetaan.

Aloitettuani tammikuussa 2018 sijoittamisen minulla oli jo valmiina säästöjä, joten siirsin malttamattona 10 000 € Nordnet-salkkuuni ja sijoitin ne kaikki ensimmäisen parin viikon aikana. Hajautin niitä eri rahastoihin ja osakkeisiin, mutta ajallisesta hajauttamisesta en vielä tuolloin huolehtinut. Onneksi rahastoni lähtivät lopulta ihan hyvään nousuun. Ja kun salkkuni oli vielä 9 kuukauden päästä hyvin plussan puolella, uskaltauduin sijoittamaan lisää. Eli sijoitin toiset 10 000 € yhden päivän aikana, why not!! Alla olevassa kuvaajassa on korostettuna se kohta, jossa päätin yhtäkkiä tuplata sijoitusteni määrän. Ja kuten näkyy, ajoitus ei "ihan" osunut nappiin, sillä lähes heti omistamieni sijoitusten arvo lähti juoksemaan alaspäin. Jos olisin vain malttanut hajauttaa sijoitukseni ajallisesti, esim. 1000 € / viikko, olisin voinut sijoittaa tuon saman summan loppuvuoden aikana niin, että suunnilleen joka viikko olisin saanut rahastoja ostettua entistä halvemmalla, ja tuo pörssinotkahdus olisi rokottanut salkkuani huomattavasti vähemmän.

Nordnet-salkkuni 1/2018 - 4/2019

Vajaan 3 kk:n aikana salkkuni arvo tippui noin +7,5 % tuotosta -7,5 %:n tappiolle, mutta onneksi seuraavan 3 kk:n aikana noustiin suunnilleen samalle tasolle kuin ennen tuota toivottoman huonosti ajoitettua sijoitusta. Hyvä siis, että pidin kiinni sijoituksistani ja luotin siihen, että ne tuolta vielä nousevat. Sijoitin pari tonnia lisää salkkuni ollessa miinuksella, vaikka toki näin jälkiviisaana voi sanoa, että olisi voinut rohkeamminkin sijoittaa osakkeiden ollessa halvempia kuin koko edeltävänä vuonna. Ja siis sinällään tarinalla on onnellinen loppu, sillä salkkuni arvo kyllä nousi tuolta, mutta paremmalla ajallisella hajautuksella olisin noussut plussan puolelle nopeammin. Tästä oppineena olen jatkanut sijoittamista vähän maltillisemmilla kertasummilla. Tähän mennessä (3 v 4 kk aikana) Nordnet-salkkuni arvo on noussut reilut 8 000 € noin 28 000 €:n pääomalla!

Jos jollain lukijalla ei vielä Nordnetissä tiliä ole, niin sitä kautta voi helposti lähteä sijoittamaan. Tilin luominen Nordnetiin* on ilmaista eikä sido mihinkään. Sijoittamista voi kuitenkin kokeilla esimerkiksi ohjaamalla kuukausittain pienen osan palkasta rahastoihin, niin samalla tulee huomioitua myös ajallinen hajauttaminen.

*Affiliate-linkki: Mikäli avaat Nordnetiin tilin ylläolevan linkin kautta, saan tästä palkkion. Sinulle tilin avaaminen ei maksa silti mitään.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.