"Sitten kun..."

 Eilisen Fok_It-sarjakuva oli aika osuva ja samaistuttava: "Sit ku tää tilanne tästä normalisoituu, niin mä skarppaan!" Eikä tähän ajatteluun tarvita globaalia pandemiaa, vaan melkeinpä mikä tahansa yllättävä tapahtuma tai takaisku yleensä kelpaa vastaavaan "sitkutteluun". Kyse voi olla liikuntaharrastuksen aloittamisesta tai jatkamisesta, rahatilanteen korjaamisesta tai jonkun pitkällisen projektin aloittamisesta. Sitku tämä kiireinen/poikkeuksellinen/vaikea vaihe on ohi, niin sitten kuulkaa! Sitten kaikki muuttuu!

Tällainen ajattelu on hyvin inhimillistä, koska usein suunnitellessamme isoja muutoksia keskitymme yleensä onnistumiseen ja siihen, miten asiat sujuvat ideaalitilanteessa. Joten heti jos tiedossa on jotain esteitä tai hidasteita, niin mieluummin jäädään odottamaan parempaa hetkeä. Otetaan esimerkiksi säästämisen aloittaminen ja raha-asioiden laittaminen kuntoon. Herätys voi tapahtua siinä vaiheessa, kun tili on lähes nollilla vaikka palkkapäivään on vielä muutama päivä. Eli jotain pitäisi tehdä. Mutta olemme varsin hyviä keksimään tekosyitä sille, miksi emme voi saman tien aloittaa säästämistä tai edes sen suunnittelua. No, tili on jo nollilla, niin mitäs tässä on enää tehtävissä? No, seuraavasta palkkapäivästä sitten alkaa säästäminen! Paitsi että parin viikon päästä on se eläinlääkäriaika. Ja seuraavassa kuussa on tiedossa se lomareissu! Plus sitä ennen pitäisi ostaa vähän uusia vaatteita... Niin ja joululahjoihin menee kuitenkin aina hirveästi rahaa. Okei, mutta ensi vuonna sitten!

Totuus on, että valitettavasti niitä esteitä tulee aina löytymään, eikä kaikkiin voi edes varautua etukäteen. Siksi säästäminen ja oman talouden rukkaaminen pitäisi aloittaa tänään eikä huomenna, koska huomista on niin helppo lykätä eteenpäin odottaen täydellistä hetkeä, jota ei välttämättä koskaan tule. Vaikka tili olisi tyhjillä ja luottokortit tapissa, niin ainakin voi aloittaa kirjaamalla ylös tilinsä saldon ja mahdolliset velkansa. Menojen seuraaminen on hyvä aloittaa heti, vaikkei mitään vielä välttämättä jäisikään säästöön, jotta tietää minne se raha menee. Sama pätee myös muihin elämänmuutoksiin. "Sit ku" -hetkeä ei välttämättä ikinä tule, joten parasta ryhtyä hommaan heti.

Samaa ajattelua esiintyy myös, kun mietitään omaa onnellisuutta ja tyytyväisyyttä omaan elämään. "Sitten kun mä saan tämän työn, niin sitten kaikki on täydellistä!" Ei tule heti mieleen paljon tämän vaarallisempaa ajatusta. Siinä asettaa itselleen ja omalle onnelleen aika kovat odotukset, sillä valitettavasti kivoihinkin asioihin ajan myötä tottuu, eivätkä ne varmaan maagisesti korjaa muita elämässä pielessä olevia asioita. Itsekin olen sortunut tähän varsinkin "sitten kun mulla on se täydellinen seurustelukumppani..." -haaveilulla. Vaikka minulla nyt ihana kumppani onkin, täydellistä kumppania tuskin on olemassakaan. Parisuhteessa on kivaa elää, mutta jotenkin kummasti ne samat epävarmuudet nousevat yhä esiin kuin sinkkunakin ja samat elämän ikävät velvollisuudet iskevät vastaan.

Toki saa unelmoida ja elämänlaatuaan voi tietenkin parantaa erilaisilla muutoksilla, mutta vielä tärkeämpää olisi pystyä elämään jo tässä hetkessä, jo tänään, itselleen mielekästä elämää. Tämä kuulostaa aikamoiselta kliseeltä, mutta elämä on lyhyt, emmekä ikinä tiedä kuinka lyhyt tai pitkä se omalla kohdalla on. Minulla on sukulaisia ja tuttavia, jotka eivät ikinä päässeet eläkeikään tai menehtyivät hyvin pian eläkkeelle jäätyään. Samalla tiedän paljon keski-ikäisiä, jotka haaveilevat jo nyt, mitä kaikkea ehtivät tehdä "sitten eläkkeellä". Toki toivon, että he elävät pitkään ja niin terveinä, että pystyvät ja jaksavat vielä tehdä kaiken suunnittelemansa. Mutta toisaalta, tätä ei voi kukaan varmuudella tietää.

Mitä jos "sitten kun" olisikin jo nyt?

Mielekkään elämän tavoittelua

 Monet asiat ovat paremmin kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ja elintaso on noussut nousemistaan, mutta länsimaalaiset ihmiset eivät yleisesti ottaen voi kovin hyvin. Masennus ja ahdistuneisuus ovat koko ajan yleisempiä. Osittain syynä voi olla, että psyykkisistä ongelmista puhutaan avoimemmin, mikä on toki hieno asia. Toisaalta yhteiskunnassa itsessään on paljon asioita, jotka lisäävät itsetunnolle haitallista vertailua, aiheuttavat stressiä ja asettavat menestykselle hyvin epärealistisia mittareita. Sosiaalinen media luo paineita olla kaunis, hoikka, urheilullinen, sosiaalinen, menestyvä, rikas, suosittu, kuuluisa, kiinnostava, hauska, taitava, onnellinen. Mutta mitä kovemmin yritämme olla tätä kaikkea, sitä onnettomammaksi todennäköisesti tulemme.

 Blogin taustafilosofiana on ajatus siitä, että emme voi saada tätä kaikkea. Eikä meidän tarvitsekaan saada. Sen sijaan hyvän ja mielekkään elämän taustalla on yleensä itselle tärkeiden asioiden tavoittelu. On tärkeää miettiä, mikä omassa elämässä on oikeasti tärkeää ja mitkä asiat tekevät juuri sinut iloiseksi ja onnelliseksi. Kun nämä asiat ja itselle tärkeät arvot ovat kirkastuneet, voi askel kerrallaan lähteä suunnittelemaan, miten voimme saavuttaa näitä itselle tärkeitä asioita, tai miten voimme lisätä iloa tuovia asioita elämäämme. Jotkut saattavat yhdistää tavoitteet kylmään ja kovaan suorittamiseen, kuten firmojen tulostavoitteisiin tai tavoitteelliseen treenaamiseen. Väärien asioiden tavoittelu voi kuitenkin tehdä meidät aika onnettomiksi ja ajaa burn-outin partaalle. Ihmiset tavoittelevat menestystä, rikastumista, mainetta, kunniaa ja ihailua, vaikka oikeasti kaipaisivat mielenrauhaa, hyväksyntää ja rakkautta.

 Tavoitteelliseen elämään kuuluu itselle tärkeiden asioiden miettiminen, tavoitteiden päättäminen, työ niiden saavuttamiseksi ja - jos olemme onnekkaita - lopulta saavuttaminen. Jonkun mielestä "tavoittelu" voi olla terminä turhankin löyhä eikä kovinkaan kunnianhimoinen. Miksi tyytyä tavoittelemaan, kun voisi siirtyä heti suorittamaan ja saavuttamaan? Puhun kuitenkin itse mielelläni tavoitteista ja tavoittelusta, ja blogin nimenä on "tavoitteita kohti" paristakin syystä. Ensinnäkään kaikkia tavoitteita ei voi ikinä täysin saavuttaa. Emme tule koskaan täysin valmiiksi ihmisinä, eikä tarvitsekaan. Toisekseen jo itse matka ja pienetkin askeleet omia tavoitteita kohti voivat olla merkittäviä, kun suunta on oikea. Kolmannekseen on tärkeää olla armollinen itseään kohtaan, jos tavoitteita ei heti saavutakaan ilman takaiskuja.

 Tavoite kääntyy englanniksi muotoon 'goal' tai 'objective', eli tavoitteen kanssa läheisiä käsitteitä ovat mm. maali, päämäärä ja tarkoitus. Ja jos elämässä ei ole lainkaan tavoitteita tai 'maaleja', joita kohti suunnata, elämä voi tosiaan tuntua aika päämäärättömältä ja tarkoituksettomalta. Ehkä jopa onnettomalta. Siksi uskon, että tavoitteellisuuden myötä on mahdollista saavuttaa elämään tarkoitusta, merkitystä ja mielekkyyttä.

Tervetuloa blogini pariin!

 Tervehdys sinulle, joka olet eksynyt blogiini! Idea blogiin on muhinut päässäni jo keväästä asti, blogialustan perustin jo kesäkuussa, ja nyt vihdoin aloitan tämän blogin pitämisen ihan oikeasti. Tarkoituksena on jakaa omia kokemuksia, hyviä vinkkejä ja tutkimustietoa siitä, miten asettaa hyviä tavoitteita ja saavuttaa niitä, miten omaksua uusia tapoja ja taitoja, miten olla armollisempi itseään kohtaan, ja miten saada elämästään siinä ohella vähän mielekkäämpää. Olen kehittänyt itselleni mielestäni ihan hyviä ja toimivia keinoja oman elämän ja talouden hallintaan mm. bujoilun ja kirjanpidon avulla, ja halusin jakaa niitä muillekin. Sen lisäksi yritän itsekin matkan varrella kehittyä, oppia ja edistyä omissa tavoitteissani.

 Blogin takana on 32-vuotias nainen, joka on ollut korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen muutaman vuoden työelämässä, mutta löytänyt itsensä useaankin otteeseen taas opiskelijan roolista. Syynä on osittain kyllästyminen aiempiin työtehtäviin, mutta toisaalta myös viehätys opiskeluun ja uuden oppimiseen! Tällä hetkellä suoritan avoimeen yliopistoon opintoja etänä. Kumppanin kanssa yhteistä taivalta on takana reilut neljä vuotta, josta olemme asuneet yhdessä kaksi vuotta. Lähivuosina edessä on varmaan ensiasunnon ostaminen. Harrastuksiini kuuluu mm. lenkkeily, uinti, elokuvat, kirjat, tv-sarjat, kirjoittaminen ja bujoilu.

 Kantavana teemana blogissani on tavoitteellisuus, mutta sen sisällä olen kiinnostunut aika monestakin laajemmasta kokonaisuudesta, kuten tästäkin esittelystä ehkä huomaa! Käytän blogissani tunnisteita, joiden avulla voi etsiä tekstejä, jos sinua kiinnostaa vain joku tietty aihealue. Seuraavat aiheet ovat omaa sydäntäni lähellä ja niitä kaikkia tullaan käsittelemään blogissani:

• Tavoitteellisuus: hyvien tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen 
• Elämän mielekkyys: onnellisuuden ja mielekkyyden tunteiden lisääminen elämään
  
• Raha-asiat ja talouden haltuunotto: budjetointi, säästäminen, sijoittaminen, velkojen maksaminen
  
• Terveelliset elämäntavat: liikunta, ravinto, lepo, päihteettömyys, addiktioiden selättäminen 
• Uuden oppiminen: opiskelutekniikat, opiskelumotivaation löytäminen, elinikäinen oppiminen
  
• Arjen hallinta: aikataulutus, bujoilu, kalenterien hyödyntäminen, priorisointi 
• Sosiaaliset suhteet: toimiva parisuhde ja muut ihmissuhteet, introverttiys
  
• Ekologisuus: vihreät arvot, hiilijalanjäljen pienentäminen, ilmastoahdistuksen hallinta
  

 Blogini on suunnattu kaikille niille, jotka epäonnistuvat vuosi toisensa jälkeen uuden vuoden lupauksissaan. Ja niille, jotka kokevat ettei aika riitä mihinkään, mitä oikeasti haluaisi tehdä. Niille, jotka odottavat palkkapäivää senttejä laskien. Tai niille, jotka siirtävät ikäviä velvollisuuksia aina vain eteenpäin... ja eteenpäin. Niille, jotka haluavat oppia armollisuutta itseään kohtaan. Sekä niille, joilla elämän suunta on tällä hetkellä vähän (tai paljonkin) hukassa.

 Lämpimästi tervetuloa!