Eroon hedonistisesta oravanpyörästä

 Kun tutustuin pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa talousblogeihin, Omavaraisuushaasteen kirjoitus Hedonistisesta oravanpyörästä iski todella hyvin. Tuo on edelleen niin totta ja aikalailla blogini ideologian ytimessä. Näin Suomen ylikulutuspäivänä (10.4.) oman kuluttamisen kriittinen tarkastelu onkin enemmän kuin aiheellista. Välttämällä jatkuvaa kuluttamista on mahdollista saada rahaa säästöön, elää silti onnellisesti sekä säästää samalla ympäristöä ja sen luonnonvaroja. Win-win-win!

Pohdiskelin aiemmin sitä, tuoko raha onnea, ja siis tutkitusti tiettyyn tulotasoon asti kyllä. Mutta rahan ylenmääräinen kuluttaminen tuskin tekee ketään kovin onnelliseksi. Länsimaisessa kulttuurissa ihannoidaan rikastumista, ylellistä elämäntyyliä ja kalliita asuntoja, autoja, elektronisia laitteita, vaatteita... Katselemalla tv:stä, somesta tai mainoksista muiden ylellistä ja näennäisen täydellistä elämää, alamme haluta itsellemme samaa ylellisyyttä ja kalliita tavaroita, joita emme oikeasti edes tarvitse. Tämä on parillakin tapaa haitallista. Kateellisuus ja oman elämän vertailu itseä rikkaampiin, kauniimpiin tms. tekee yleensä onnettomaksi. Ja toisaalta ne ostetut tavarat eivät yleensä tee meitä niin onnellisiksi kuin kuvittelemme.

Kaikki ovat varmaan joskus kokeneet shoppailun riemua tehdessään hyvän löydön tai muuten vaan olleet innoissaan jostain uudesta ostoksesta. Oli kyse sitten vaatteista, meikeistä, elektroniikasta tai kodin sisustuksesta, kaikilla on varmaan jokin heikko kohtansa. (Itsellä se on tällä hetkellä urheiluvälineet, mikä onneksi ei ole huonoimpia sijoituskohteita, mutta sekin tulee vielä kalliiksi, jos jatkan samaa tahtia...) Harkiten tehty ostos, jolle on aidosti käyttöä, voi toki tuoda iloa pitkäksikin aikaa. Mutta shoppailussa on vaarana se, että siihen voi jäädä koukkuun. Kun uuden tavaran ostamisesta saa hyvän mielen, sitä hyvää mieltä ja piristystä etsitään taas pian uudelleen ostamalla lisää tavaraa. Ja lisää. Ja lisää. Kohta tähän shoppailun tuovaan piristysruiskeeseen myös tottuu, joten pitää ostella entistä useammin ja kalliimpia asioita, jotta shoppailunhimon saa tyydytettyä. Hedonistisessa oravanpyörässä pitää juosta entistä kovempaa, jotta onnellisuuden taso pysyy samana. Pian asunto onkin täynnä turhaa tavaraa, jota ei oikeastaan edes käytä, ja tili nollilla. Happy??

Hedonistisen oravanpyörän ilmiö tunnetaan myös nimellä hedoninen adaptaatio: meillä on taipumus tottua ja turtua ajan mittaan asioihin, tavaroihin ja niiden herättämiin tunteisiin. Alun innostus uudesta kännykästä voikin pian vaihtua välinpitämättömyyteen ja jopa ärtymykseen siitä, kun kaverin kännykkä on vielä uudempi ja hienompi. Onnellisuudella on taipumus palata aina suunnilleen sille status quo -tasolle, vaikka kuinka odotamme uuden auton tai uuden tv:n tekevän meidät pysyvästi onnellisemmaksi ja paravan elämänlaatuamme merkitsevästi. Toisaalta tämä toimii myös toiseen suuntaan: selviydymme yleensä odotettua paremmin takaiskuista, joiden oletamme suurin piirtein pilaavan koko loppuelämämme, ja onnellisuus palaa vähitellen suunnilleen samalle tasolle kuin ennen takaiskua.

Hedoninen adaptaatio on myös syy siihen, miksi rahan käyttäminen kokemuksiin tekee yleensä onnellisemmaksi kuin rahan käyttäminen materiaan. Kokemukset ovat lyhytkestoisempia, joten niiden voisi ajatella olevan huonompi "sijoitus", mutta toisaalta lyhytkestoisuus estää kyllästymisen ja auttaa siinä, että kokemuksesta jää yleensä parempia muistoja! Dan Gilbertiltä tähän liittyen osuva lainaus:
"Part of us believes the new car is better because it lasts longer. But, in fact, that's the worst thing about the new car. It will stay around to disappoint you."

Kokemusten ei edes tarvitse maksaa paljoa tai yhtään mitään!
(Kuva Nuuksiosta.)

Jos tunnistat itsessäsi himoshoppailijaa ja hedonismin oravanpyörässä juoksijaa, on hyvä aika pysähtyä. Mieti ennen seuraavan hankinnan tekemistä, palveleeko se oikeaa tarvetta vai pelkkää hetken mielihalua. Vai yritätkö paeta shoppailulla jotain hankalaa tunnetta? Nuku yön yli ja katso, tuntuuko hankinta yhä tarpeelliselta. Älä osta kaikkea haluaamasi kerralla vaan jätä osa hankinnoista odottamaan vaikka seuraavalle kuukaudelle. (Ja jos hankinta ei silloin enää kiinnostakaan, niin aina parempi!) Sen sijaan, että miettisit, mitä kaikkea haluaisit ja mitä sinulta puuttuu, keskity siihen, kuinka paljon sinulla jo on ja kuinka paljon hankkimistasi asioista on oikeastaan aika turhia. Vaikka voi olla vaikeaa myöntää itselleen tehneensä huonoja ostoksia, sitä kautta voi oppia, minkälaisia hankintoja kannattaa välttää. On mahtava tunne saada kiksejä siitä, että tulee oikeastaan toimeen hyvin vähällä! Tämän sivutuotteena rahaakin jää enemmän säästöön ja luonto kiittää, kun karsii esim. omaa pikamuodin kulutusta ja elektroniikkajätteen määrää. Ostoksistakin voi nauttia jatkossa paremmalla omallatunnolla, jos ne ovat oikeasti harkittuja ja tarpeellisia.

Ja vaikka meillä on taipumus palata samalle vanhalle onnellisuuden tasolle niin hyvien kuin huonojenkin kokemusten jälkeen, omalla asennoitumisella voi silti vaikuttaa. Hedonista adaptaatiotakin voi jossain määrin opetella välttämään. Keskeisimmät keinot tähän ovat varmaan kiitollisuuden harjoittaminen ja kyky olla läsnä hetkessä. Myönteiset tunteet tehostuvat, jos pystyy muistuttamaan itseään siitä, miten onnekas ja kiitollinen on jostain asiasta. Ja jos pystyy keskittymään täysillä hyvään hetkeen, pysähtymään ja nautiskelemaan siitä kaikilla aisteillaan, nautintoa saa pitkitettyä. Tavaroiden kanssa kannattaa myös pysähtyä välillä miettimään, ovatko omat vertailukohdat epärealistisia tai haitallisia. Omaa puhelinta voi toki vertailla markkinoiden uusimpiin ja parhaimpiin malleihin, mutta muistelemalla jotain vanhaa kämäistä puhelintaan voikin tulla siihen lopputulokseen, että nykyinen puhelin onkin oikeastaan aika jees!