Ylellä oli toissapäivänä juttu etäopetuksen vaikutuksista korkeakouluopiskelijoiden arkeen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoista on uupuneita tai uupumisriskissä ennätykselliset 60 % kyselyyn vastanneista. On täysin ymmärrettävää, että ilman säännöllistä lähiopetusta ja opiskelutoverien tapaamista opiskelu voi käydä hyvin puuduttavaksi. Tavallisen arkirytmin rikkouduttua opintoihin ryhtyminen vaatii myös aika paljon enemmän itsekuria.
Itse olen myös etäopiskellut viimeiset 10 kuukautta, vaikkakin lähtökohtani ovat aika erilaiset kuin monella muulla opiskelijalla. Suoritan opintojani avoimeen yliopistoon ja eri paikkakunnalta kuin missä yliopisto sijaitsee, joten tiesin jo etukäteen, että suorittaisin opintoni pääosin etänä ja että opiskelu olisi aikalailla itsenäistä omaan tahtiin puurtamista. Siksi korona ei ole omiin opintoihini juurikaan vaikuttanut, osittain jopa helpottanut sitä, että pystyn suorittamaan opinnot lähes kokonaan etänä sähköisten materiaalien varassa. Kuitenkin nyt niin moni joutuu tahtomattaan suorittamaan opintonsa itsenäisesti ja etäopiskellen, joten jaan joitakin vinkkejä siitä, miten olen itse onnistunut etenemään opinnoissani. (Samat vinkit ovat toki sovellettavissa myös etätöiden tekemiseen.)
Kirjaa ylös kurssin suoritustavat
Aloitan yleensä jokaisen kurssin sillä, että varaan ensimmäisen "opiskelupäivän" ihan vaan kurssin suoritusohjeisiin tutustumiseen ja tarvittavien sähköisten materiaalien haalimiseen. Teen samalla listan eri asioista, joita kurssin suorittamiseen kuuluu. Yleensä se on itselläni videoitujen luentojen kuuntelemista, e-kirjojen ja muiden sähköisten materiaalien lukemista, muistiinpanojen tekemistä kurssimateriaaleista sekä esseen tai oppimistehtävän kirjoittamista. Kun kaikki kurssin eri osat on koottu listaksi yhteen paikkaan, saa paremman kokonaiskuvan kurssin työmäärästä, voi ruksia jo suoritetut jutut listaltaan ja seurata siten kurssin etenemistä!
 |
| Oppimistehtävä kaikkine työvaiheineen. (Sori sotkuinen kuva, mutta idea varmaan välittyy.) |
Jaa isot suoritukset pienemmiksi
Jos tekemislistalla on "lue 300-sivuinen kirja" tai "kuuntele 18 h verkkoluentoja", niin onhan tämä aika lannistavaa. Siksi teen aina tuon kokonaiskuvan lisäksi myös listan, jossa suoritukset on jaettu vielä pienempiin osasuorituksiin. Luettavan kirjan voi jakaa lukuihin ja luennot listata yksitellen, jotta näitä isompia tehtäviä voi ryhtyä suorittamaan pala palalta. Kun tehtävä on pilkottu pienempiin osiin, tehtävässä edistyminen tulee näkyvämmäksi ja nämä pienet onnistumisen ja aikaansaamisen kokemukset ruokkivat motivaatiota!
Kun kaikki kurssiin vaadittavat suoritukset ja osasuoritukset on listattuna, on helpompi lähteä tekemään itselleen aikataulua. Ja jos kurssilla ei ole mitään tarkkaa deadlinea, kannattaa silti asettaa itselle jokin tavoitepäivä, jolloin yrittää saa tehtävät palautettua. Itse laitan yleensä omassa tahdissa suoritettaviin 3-5 opintopisteen kursseihin aikatauluksi yhden kalenterikuukauden, ja sen pohjalta jaan kurssin viikko- ja päiväkohtaisiin tavoitteisiin. Päiväkohtaisissa tavoitteissa pyrin myös huomioimaan, että esimerkiksi kirjan lukemisen nopeus vaihtelee huomattavasti sen mukaan, tekeekö muistiinpanoja tai kuinka tiivistä/vaikeaa asiaa kirjassa on. Jotain kirjaa pystyy helposti lukemaan 30 sivua tunnissa, mutta toisen kirjan kohdalla tuon saman alueen lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen voi mennä monta tuntia.
Ole tavoitteissasi realistinen
Omasta kokemuksestani ei ole realistista olettaa, että jaksaisi opiskella jatkuvasti 8 tuntia päivässä, vaan itselläni ehkä 2-4 tuntia on todenmukaisempi tavoite, joinakin päivinä toki innostun tekemään enemmänkin (tai on pakko kiristää tahtia esimerkiksi tenttipäivän lähestyessä). Varaan myös viikonloput yleensä vapaaksi opiskelujutuista, koska se jatkuva "pitäisi"-tunne takaraivossa on vähän väsyttävä. Kun antaa itselleen luvan pitää viikossa pari vapaapäivää, niin opiskelupäivinä jaksaa vähän paremmin. Pyrin itse opiskelemaan edes vähän joka arkipäivä, jotta homma etenee. Ja jos lipsun yhtenä päivänä, yritän tehdä seuraavana päivänä vähän enemmän. Ja omalla tahdillani esimerkiksi 60 op / lukuvuosi on turhan kova tavoite, kun osa kursseista on ollut aika työläitä, joten 30-40 op taitaa olla lähempänä totuutta.
Pidä yhteyttä opiskelukavereihin
Tämä mahdollisuus valitettavasti puuttuu omista kursseistani lähes kokonaan. Mutta jos kurssikavereihin on jokin yhteydenpitotapa, niin videopuhelujen avulla voi vaikka pitää opintopiirejä tai sitten ihan vaan purkaa yhdessä v*tutustaan. :D Olen aiemmissa opinnoissani tehnyt myös jonkin verran sitä, että iso tenttialue jaetaan porukalla osiin ja kukin tekee omasta osuudestaan muille muistiinpanot. Tällä saa paitsi vaihtelua yksinäiseen puurtamiseen, myös vähän helpotusta opintojen työmäärään.
Huolehdi jaksamisestasi
Tämä voi olla neuvona aika itsestäänselvä ja kulunut, mutta tämän kohdan tärkeyttä ei voi mielestäni korostaa liikaa. Opiskelu on tärkeää, mutta oma jaksaminen, terveys ja mielenterveys ovat silti tärkeämpiä. Eli muista pitää taukoja. Käy ulkona kävelemässä. Syö säännöllisesti. Varaa riittävästi aikaa unelle. Rentoudu. Tee asioita, joista nautit.
Ja sanotaan nyt vielä loppuun, että näistä vinkeistä huolimatta ratkaisuna ei ole mielestäni pelkkä vastuun sysääminen opiskelijoille. Tilanne vaatii toimenpiteitä oppilaitoksilta ja muilta tahoilta, jotta opintojen liian hitaan etenemisen takia ei esimerkiksi nyt peruttaisi opintotukia. Ainakin etenemistahdin vähimmäisrajaa on syytä laskea, koska opiskelu on itsenäisesti toteutettuna oikeasti työläämpää. Koulujen olisi myös tärkeää tarjota opiskelijoille erilaisia kanavia pysyä yhteydessä toisiinsa ja tarjota vertaistukea myös silloin, kun lähiopetus ei ole mahdollista. Esimerkiksi itse suoritin loppuvuodesta yhden verkkokurssin, jossa oli säännöllisiä videotapaamisia ja siihen kuului ryhmätyön tekeminen pienryhmissä Zoomin välityksellä. Ja oli muuten tosi virkistävää vaihtelua päästä oikeasti juttelemaan kanssaopiskelijoiden kanssa! Toivotaan siis, että etäopiskelun käytännötkin tästä vielä kehittyvät, ja että korkeakouluissakin päästäisiin syksyllä palaamaan taas lähiopetukseen!
Itse olen yksi niistä,jotka on siirtyneet päiväopinnoista täysin etäopiskeluun koronan myötä. On jotenkin todella kurjaa, että valmistun nyt keväällä mutta en ole käynyt koululla kuin kirjastossa sitten viime maaliskuun. Toisaalta etäopiskelussa on kivaa, että tehtäviä voi tehdä rauhassa omaa tahtia. Mutta huomaan etteivät asiat jää samalla tavalla muistiin kun opiskelee vain lukemalla ja videoita katsomalla. Haasteena on ollut myös kaikista tehtävistä ja palautuksista kärryillä pysyminen. Tuota muistiinkirjoittamista olen itsekin käyttänyt ja se on kyllä ehdoton. Aiemmin sen lisäksi kuitenkin keskusteltiin myös koulussa eri tehtävien palatuksista ja palautusajoista. Olen opiskellut eri tahdissa kuin muut luokkatoverit ja usein opintojaksoilla ei ole mukana tuttuja nimiä omalta luokalta. Ei siis välttämättä löydy ketään keneltä kysyä neuvoa jos jonkin tehtävän kanssa ei pääse eteenpäin. Toki opettajat ovat sitä varten, mutta ne neuvothan eivät usein ole konkreettisia. Varsinaisia ongelmia tämä ei ole aiheuttanut itselleni mutta harmituksen tunteen siitä ettei tilinpäätöksiä ja siihen liittyviä laskuja voi pohtia yhdessä. Eniten kuitenkin surettaa, että on varmasti myös heitä, joilla kursseja voi jäädä suorittamatta sen takia ettei pääse alkuun tai tehtävissä eteenpäin. Omalla kohdalla taidan ottaa käyttöön tuota aikatauluttamista loppuopinnoille. Olen ennen tehnyt aikataulun vain mieleeni seuraavalle viikolle tai parille mutta nyt koko töiden ohella tarkempi aikataulutus on tarpeen ja kirjallinen aikataulusuunnitelma varmasti auttaa saamaan loput opintojaksot päätökseen ajallaaan joten hyvään saumaan tuli nämä vinkit.
VastaaPoistaNo varmasti aika erilainen fiilis jää vikasta opiskeluvuodesta, jos opiskelukaverien kanssa tapaaminen ja yhteinen pohdistelu jää pois. Hyvä jos kuitenkin pystyt valmistumaan aikataulussa, kun tosiaan monilla voi olla vaikeuksia saada opintoja etenemään etänä opiskellen!
PoistaJa kiva, jos vinkeistä on hyötyä! :)