Mihin kulutan rahaa?

Kirjoittelin viimeksi asioista, jotka vaikuttavat melko pieniin menoihini. Mutta koska minullakin tietysti on omat menoeräni, niin avaan tällä kertaa vähän niitäkin. Kaikista menoistani selvästi eniten rahaa menee asumiseen/vuokraan ja seuraavaksi eniten ruokaan. Kuitenkin välillä muutkin kategoriat nostavat päätään. On toki vaikeaa arvioida, mihin itse käyttää rahaa poikkeuksellisen paljon, koska minulle isolta tuntuvat menoerät voivat todellisuudessa ollakin aika tavanomaisia. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä rahankäyttökohteista, joiden suhteen en ole aina ihan niin säästeliäs kuin muuten pyrin olemaan.

 Maata pitkin matkustaminenkin maksaa
Olen ilmastosyistä vältellyt viime vuosina lentämistä, mutta tykkään silti välillä matkustella Suomen ja Euroopan sisällä ja pyrin suosimaan junalla matkustamista aina kun pystyn. Olen viimeisen viiden vuoden aikana päässyt matkustamaan maa- ja meriteitse Lappiin, Venäjälle, Viroon, Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Kuitenkin myös laivoihin, juniin ja näiden yhdistelmiin saa uppoamaan pitkillä matkoilla jopa enemmän rahaa kuin lentolippuihin (mikä on suuri vääryys, mutta ei mennä nyt tähän sen syvemmin...). Itse matkojen lisäksi rahaa menee myös majoitukseen, kohteessa liikkumiseen, lisääntyneeseen ulkona syömiseen, ostoksiin ja tekemiseen paikan päällä. Vuoden menoja tutkaillessa huomaakin kyllä nopeasti ne kuukaudet, jolloin on tullut matkusteltua.

Matkailu avartaa. Ja vie rahaa.
(Kuva Kööpenhaminan Nyhavnista.)

 Käytän rahaa elämyksiin
Matkustelun ohella käytän välillä ihan mielelläni rahaa muihinkin elämyksiin - toki oman säästeliäisyyteni rajoissa, eli ilmaiskokeilut ja tarjoukset mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen! Parina viime vuonna tässä kategoriassa on sattuneista syistä tullut säästöä, mutta lasken tähän siis mukaan esim. seikkailu-/kiipeilypuistot, escape roomit, huvipuistot, lajikokeilut, juoksutapahtumat... Keikoilla tai muilla kulttuuririennoilla käyn hyvin satunnaisesti, mutta leffateatterissa on tullut käytyä aika säännöllisesti ennen koronaa ja nytkin taas pariin kertaan (vaikka 16 € alkaa olla jo aika suolainen hinta leffalipusta!). Mutta hyvässä seurassa ja silloin tällöin harrastettuna tällaiset elämykset ovat kyllä yleensä hintansa arvoisia!

 Osa liikuntaharrastuksistani on kalliita
Lenkkeily- ja uintiharrastukseni ovat onneksi halpoja, mutta näiden ohella aloitin muutama vuosi sitten tankotanssin, jossa yksittäiset tunnit maksavat jopa 15-20 € kerralta. Vähän kauhistelin hintoja silloin kun lajin aloitin, mutta totesin lopulta, että on niitä paljon huonompiakin sijoituskohteita kuin liikunta. Plus olen yhdistellyt tätä kalliimpaa lajia sitten noihin halvempiin liikuntaharrastuksiin ja pyrkinyt hyödyntämään tarjoukset sarjakorteissa. Alkuvuodesta päädyin lopulta ostamaan uuteen kotiin oman tangon, mikä oli toki iso kertasijoitus (390 €), mutta ajattelin sen kyllä maksavan itsensä takaisin, kun voin treenata kotona ilmaiseksi. Vaan kuinkas sitten kävikään? Olen tänä vuonna käyttänyt tuon lisäksi 130 € tankotunteihin, 275 € tankoiluvaatteisiin ja 102 € joogavarusteisiin. Joogaan hurahdin keväällä, niin päätin investoida kunnon joogamattoon ja pariin joogablokkiin. Tankoilua varten en ole ostanut aiempina vuosina mitään muuta materiaa kuin yhdet polvisuojukset, mutta silti vähän hävettää tuo summa. Ehkä tätä voi pitää opetuksena siitä, että innostus jostain uudesta hankinnasta voikin tuoda mukanaan vain kasan uusia menoja ja "tarpeita". Mutta jospa nyt olisi tältä saralta shoppailutarpeet täytetty hetkeksi...

 Herkuttelu on paheeni
Tiedän, että mussutan karkkia ihan liikaa, käytännössä päivittäin, mutta lopettaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Karkit ja herkut voivat olla aika kalliitakin oikeaan ruokaan nähden, epäterveellisyydestä puhumattakaan, ja limsan tilalla voisi ihan hyvin juoda vettäkin. Silti sitä vaan tulee rahdattua kaupasta kotiin limsaa, karkkia, suklaata, sipsejä, jäätelöä... Jätskinkin osalta sorrun usein ostamaan perusvaniljajätskin sijaan esim. Ben & Jerry'siä, mikä ei ihan halvimmasta päästä ole. Ja jos erehdyn ostamaan karkkipussin sijaan irtokarkkeja, koska "tässähän on halvempi kilohinta!" niin hetkessä koossa onkin jo puolen kilon säkki. Ja mitä enemmän karkkia ostaa, sitä enemmän sitä tulee syötyä. Yritän siksi vähän hillitä herkutteluani - joskus onnistuneesti, joskus ei.

 Hammaslääkärikäynnit ja lääkkeet
Ehkä vähän tuohon herkutteluun liittyen, joudun käymään hammaslääkärissä yleensä kerran vuodessa ja hyvin usein sieltä löytyy paikattavaakin... Olen toki suomalaisena todella onnekas siinä, että yhteiskunta kattaa terveydenhuollosta ison osan, mutta jonkinlainen osuus jää yleensä itsellekin maksettavaksi. Ja vaikka olen sinällään perusterve, silti apteekissa käynti tekee kuukausibudjettiin välillä aika ison loven. E-pillereihin menee reilut 8 € / kk, sitten satunnaisesti pitää ostaa antihistamiineja, särkylääkettä, fluoritabletteja, vitamiineja ja erilaisia rasvoja... Kirjanpitoni perusteella tältä perusterveeltä kolmikymppiseltä menee vuosittain noin 300 € terveyskategoriaan eli lääkkeisiin, vitamiineihin, voiteisiin ja hammashoitoon. Vaikea sanoa, yltäisikö tämä summa silti edes väestön keskiarvoon (etenkin kun niillä, joilla menee lääkkeisiin paljon rahaa, saatetaan puhua hyvinkin tonneista eikä satasista), mutta silti nuo omien apteekkiostostenkin loppusummat välillä yllättävät.

Tässä siis kurkistus omiin rahankäyttökohteisiini, jotka varmaankin ovat yhtä yksilöllisiä kuin säästökohteetkin. On silti ihan hyvä olla tietoinen, mihin itsellä rahaa kuluu. Ja toisaalta, jos muuten elää säästeliäästi, voi tietoisesti joissain asioissa käyttää rahaa vähän huolettomammin. Koen etenkin elämykset omalla kohdallani hyviksi rahankäyttökohteiksi, koska niistä yleensä jää kivoja muistoja pitkäksi aikaa. Siksi toivon, että elämä alkaa koronapassin myötä taas vähitellen avartua!